Elävän Iijoen melonta ja soutu järjestetään viikolla 27 eli 30.6.-5.7.2025.
Vuonna 2025 soudamme ja melomme teemalla Tarinoita Iijoella – joen kertomaa. Joella on monta tarinaa, kunhan vain pysähdymme sitä kuuntelemaan.
Tämän vuoden teemana me jatkamme tarinoiden maailmassa. Iijoki itsessään on tarina, ja jo nimi Iijoki kertoo alueen saamelaishistoriasta. Paikan nimet sisältävät paljon tietoa historiasta ja kulttuurista, ja myös Iijoen osien kuten koskien, nivojen ja taukopaikkojen nimet kuvastavat alueen monimuotoista menneisyyttä.
Räpättävä on yksi Iijoen koskista, ja kerrotaan, että sen nimi on peräisin kosken räpättävästä tai rapisevasta äänestä. Nimitys kuvaa hyvin kosken virtaavan veden ääntä, joka on erityisen voimakas ja erottuva. Kosken nimi kertoo myös paikallisesta tavasta nimetä luonnonpaikkoja niiden ominaisuuksien mukaan.
Räpättävä on kalastajille mieluinen perhostelu- ja uistelukoski ja joen törmällä on suosittu taukopaikka, jossa Iijoen kulkijat voivat levähtää nuotiotulen ääressä.
Räpättävä Taivalkosken ja Pudasjärven rajavesillä on yksi monista paikoista, jotka koemme kesän melonta- ja soututapahtumassamme. Virtaava vesi, suvannot ja erilaiset taukopaikat ja maisemat vuorottelevat viiden päivän ja 160 kilometrin matkalla – matkalla menneisyyteen ja nykyhetkeen.
Kokoonnumme maanantaina 30. kesäkuuta Taivalkosken Saijaan, vesille lähdemme tiistaiaamuna ja tapahtuma päättyy Kipinän kyläjuhlaan lauantaina 5. heinäkuuta iltapäivällä. Matkan varrella on luvassa monenlaista mukavaa niin vesillä kuin maissakin.
Matkaa kertyy yhteensä noin 160 km ja päivämatkat ovat noin 30 km. Osallistua voit omalla kalustolla tai yhdistyksen veneessä. Mukana voi olla päivän tai useamman. Autamme mikäli tarvitset vuokrakajakin.
Elävän Iijoen melonta ja soutu on niin ensikertalaisille kuin paljon joella liikkuneillekin sopiva jokiretkeilytapahtuma. Kaikki kosket lasketaan opastetusti, ja meloja voi halutessaan olla osan matkaa soutamassa. Kaksi ensimmäistä päivää Iijoki on kapeahko ja koskia on paljon (I- ja II-luokkaa), kolmantena päivänä joki on leveämpi ja matkalla on useita pitkiä I-luokan koskia. Neljäs ja viides päivä ovat suurelta osin tasaista vettä, lukuun ottamatta lauantain Vuorman- ja Kipinänkoskia (III luokka).